Kesän kehruita

Hei taas pitkästä aikaa! Kesä on sujunut pihamaisemissa ja käsityöt jääneet taka-alalle. Kesällä olin partiolaisten suurleirillä opastamassa tarpojaikäisille värttinälläkehruuta ja siitä iski taas pieni kehruukärpänen minuun itseenikin.

Nuoria oli hauska seurata, kun he kokeilivat värttinällä kehräystä. Toisilla tuntui olevan heti hanskassa ensisekunneilta lähtien ja toiset eivät taas jaksaneet ensisekuntia pidemmälle kokeilla, koska hermot menivät jo vaikka yritimme lohdutella, että ensimmäisestä langanpätkästä ei voi tulla ohkaista ja tasapaksua. Kaikkein innokkaimpia testaajia taisivat olla kyllä aikuiset johtajat, erityisesti ulkomaiset.

Itse kerkesin kehräämään muutaman pikkuvyyhdin siinä sivussa. Viisi ensimmäistä on siellä kehrättyjä (villaa yht. 93g) ja naapuriohjelmapisteellä kasviväreillä värjättyjä. Vasemmanpuoleinen on värjäämätön, kolme seuraavaa keltasipulin kuorilla värjättyjä ja toiseksi viimeinen muistaakseni vuohenputkea. Viimeinen vyyhti on alpakkaa (50g) ja vasta kotona kehrättyä. Oli värttinällä pitkään keskeneräisenä, mutta eilen otin pois ja kertasin. Kaikki ovat siis kerrattu kaksinkertaiseksi. Seuraavaksi ajattelin opetella navajokertauksen, että saisi kerrattua samasta säikeestä kolmenkertaiseksi.

Kehräyskalustoni myös lisääntyi juuri. Tilasin Etsyn kautta pari uutta värttinää itselleni. Kun tuntuu, että välillä yksi värttinä jämähtää yhteen projektiin enkä ole lainkaan sellainen, että pystyisin pitämään vain yhtä projektia kerrallaan vireillä. :D

Oikeanpuoleinen on se vanha värttinä, jonka ostin aikoinaan kehruukurssin opettajalta. Nyt pääsin testaaman jo uutta värttinää ja siinä on työn alla jo villa/koirankarva (borzoi) -sekoitus. Tuo koirankarva on ihanan pehmeätä ja pehmentääkin mukavasti tuon karheantuntuisen villan rakennetta. Voisi kokeilla myös pelkkää koirankarvaa kehrätä, sillä sitä on saatavilla paljon kaveriltani.

Värttinät ovat upeita. Tilasin ne täältä ja toimitus oli uskomattoman nopea! Toiselta puolelta maailmaa posti kulki alle viikossa. Kehrän kiviksi valitsin pyriitin (tunnetaan myös rikkikiisuna ja katinkultana) ja hematiitin. Painoiltaan värttinät ovat 49 ja 53 grammaiset. Vanha puinen on 43g.

Rukkia tekee edelleen mieli, mutta ei mahdu meille nyt juuri mihinkään. Pari vanhaa perinnerukkia minulla onkin jo varastossa, mutta kumpikin kaipaisi fiksausta ennen käyttöä. Työhuone minulla on hakusessa, niin saisi kaikki välineet sitten samaan paikkaan pois jaloista. Mutta kehräykset jatkuu nyt näillä välinein ainakin hiukan aikaa. Katsotaan kuinka pitkä projekti tämä koirankarvalanka on. :D

Tinttimekko ja jumppatunika

Tämän taisin ommella jo tuossa alkuvuodesta, mutta kuvaaminen on jäänyt. Nytkään en kuvannut kotona, vaan hotellihuoneessa kun olin tässä taannoin reissussa (älkää siis häiriintykö epämääräisestä taustasta). Meillä kotona ei ole sopivia peilejä, että saisi itsensä päällä kuvattua peilin kautta ja jalustan asetteluhan on niin vaivailloista, että siihen harvoin ryhtyy. ;)

Kaavan pohjana on Ottobren Bohemian-tunika, johon on tehty hienoisia muutoksia matkan varrella. Nopea surauttaa valmiiksi, kun ei ole aikaa alkaa miettiä muita kaavoja. En ole ihan varma, että jääkö tähän hihat paikalleen, tuli pieniä takaiskuja niiden kanssa. Voi olla, että tämä tästä vielä muokkautuu hihattomaksi. Kangas on marinoitunutta trikoota Majapuulta.

Tämän tunikan meinasin alunperin jumppatunikaksi, mutta on sitä tullut muutenkin käytettyä.

Edestä:

Takaa:

Kaava on itse piirretty ja äärimmäisen helppo ommella. Hiukan pitää olkapäiltä viistottaa vielä alemmaksi, että hiha laskeutuu nätimmin kättä pitkin. Tähän on käytetty aika tarkkaan koko 1,15m pituinen kangas. Aluksi en lämmennyt tälle kankaalle ollenkaan (etenkin tuo persikan värinen läntti, joka on piilotettu selkäpuolelle, tökki vastaan), mutta nyt on tainnut silmä jo tottua ja tunika on ahkerassa käytössä. Lisää pitäisi näitä ommella kesäksi, kaapissa on vajausta kesävaatteista.

Lökäpökät

Rakastan kaavojen piirtoa ja suunnittelua. Liian harvoin sitä kerkeän kuitenkaan tekemään. Tämä insipiraatio piti kuitenkin saada paperille ja toteutettua myös kankaalle. Ajatuksena oli tehdä nämä 110-kokoisia vaatteita käyttävälle tyttärelle, mutta näistä tuli varmaan kaksi kokoa liian isot. No, pitää hiukan kaavaa pienentää ja tehdä uusi versio, niin pääsee hiukan nopeammin käyttöön. :D

Materiaalina ihanan joustava (venyy ja paukkuu kirjaimellisesti ihan joka suuntaan) farkkutrikoota. Taskukankaana tällä kertaa raitatrikoota, mutta sinnehän voi pistää mitä vaan kuviollista antamaan kivan väriläiskän housuihin. Resori lahkeensuissa ja vyötäröllä.

Taskupussit on ommeltu kiinni peitetikkikoneella. Ompeleesta valitsin nurjan puolen päällepäin, toimii näin koristeena.

Tällaiset meinaan kyllä tehdä itsellenikin. Kivat lököilyhousut, eivätkä varmasti purista tai kiristä mistään.

Pehmolapaset

Ulkona tupruttaa lunta. Mukava alku hiihtolomaviikolle. (Meillä ei kylläkään lomailla, sillä itse olen kursseilla. Tästä johtuen myös lapset ovat päivähoidossa.) Tänä talvena ei ainakaan täällä etelässä ole ollut liikaa lunta. Pakkasjakso oli ja se sitten olikin kylmempi kuin hetkeen. Silloin piti tehdä jo pikana tyttärelle rukkasten alle lämpöiset aluskäsineet. No, ei sitten kerinnyt niille pakkasille valmiiksi (onneksi niitä oli ennestään jo muitakin lapasia). Nämä pääsevät kyllä varmasti keväämmällä käyttöön, jos ei enää aluslapasina tarvita.

Lapaset on tehty Dropsin ihanan pehmoisesta alpakkabukleesta. Tästä langasta pitäisi kuulemma saada kaulahuivi ja pipokin. No, kyllähän sitä tuonne jäi, joten eiköhän asustesetti täydenny jossain vaiheessa.

Malli ihan täysin omasta päästä soveltamalla fiiliksen mukaan. Tein pitkät varret, joten saa taitettua tai sitten suorana suojaamaan ranteita pidemmälle. Koko on juuri sopiva tuollaisen melkein neljäveen käteen ja langan menekki n. 22g.

Ei pitäisi enää sormet palella vaikka vielä tulisi uudet paukkupakkaset tälle talvelle. Alpakka on kyllä mukava materiaali. Lämmintä kuin mikä eikä kutita niinkuin lampaanvilla joillakin.

Hyvää hiihtolomaviikon jatkoa lomalaisille ja tsemppiä työn tai opiskelujen parissa ahertaville! Otetaan nyt kaikki irti talvesta, kun on siihen mahdollisuus. :)

P.S. Lisäsin Instagramnappulan tuohon sivupalkkiin. Sinne tulee kaikenlaisia räpsyjä Mötömaasta. Käykäähän kurkkaamassa. ;)

Perhosia päälle

Joulun alla ompelin itselleni mekon pikkujoulurientoja varten. Kokeilin tähän kaavoittaa tuollaisen prinsessaleikkauksen. Eteen ja taakse keskelle tuli fuksian väristä perhoskangasta ja sivuille ja hihoihin yksiväristä mustaa. Hihat jätin puolimittaisiksi, päälle voi vetää kylmillä ilmoilla vaikka jonkun neuleen. Tästä tuli lempparimekko ja sitä onkin jo pidetty ahkerasti.

Kaava: oma
Kankaat: Majapuu

Vuosi sitten olin vielä vannoutunut farkkujen käyttäjä. Nykyään minulla näkyy enemmän päälläni vastaavanlaisia trikoomekkoja ja jalassa leggarit (joista joskus vannoin, etten kuuna päivänä vedä kalsareita jalkaani julkiselle paikalle). Näin se mieli ja tyyli muuttuu. :D

Viime vuoden viimeiset

Blogin kalenteri jäi sairastelujen, joulukiireiden ja muun elämän jalkoihin. Koitetaan ensi vuonna uudestaan ja hiukan paremmalla suunnittelulla. Ex-tempore ei oikein onnistunut tällä kertaa. :D

Nyt bloggaaminen helpottuu, kun ostin itselleni tietokoneen välipäivien alennusmyynneistä. Vielä puutuu kunnollinen kuvankäsittelyohjelma, mutta sekin on työn alla. Pikaisella käsittelyllä nyt nämä kaksi joululahjaompelusta, jotka matkasivat ystäväperheen sisaruksille.

Isosisko on armoton Frozen-fani (niinkuin meidänkin tyttö), joten aiheenvalinta kankaisiin oli helppo. Frozen-tunika 134-kokoisena.

 Pikkuveljelle etsin paloautoaiheista kangasta, mutta en juuri tähän hätään löytänyt. Hänelle siis omista varastoista löytynyttä pelikangasta. T-paita koko 122cm.

Muitakin lahjoja ompelin, mutta jäi kuvaamatta. Kaikki valmistelut tietenkin tein viime tippaan, niin kuin yleensä, niin ei muistanut muita kuvata kuin nämä. Yksi joululahjasetti on vielä ompelematta, joten taidan nyt syventyä sen pariin.

Sorminukkeilua

Näin joulukuun alussa kerkeää vielä itse tekemään lahjaksi kaikenlaista kivaa. Jokaisella neulojalla ja virkkaajalla on aivan varmasti jämälankanyssäköitä jossain kaapissa tai laatikossa. Sorminuket ovat hauskoja ja helppoja tehdä. Eikä aikaakaan kulu montaa tuntia, vaan nämä valmistuvat nopeasti. Sorminukeista voi tehdä vaikka koko eläintarhan.

Nämä nuket eivät ole itseni tekemiä, vaan lapset bongasivat ne päiväkodin joulumyyjäisistä.

Minusta tuo pikkurillin Pai oli hellyyttävä. :) Eläimillä oli tietysti myös asiaan kuuluvat hännät.

Ajattelin tehdä näitä pikkuhiljaa lisää, niin saavat lapset kasvatettua laumaansa.