keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Sorminukkeilua

Näin joulukuun alussa kerkeää vielä itse tekemään lahjaksi kaikenlaista kivaa. Jokaisella neulojalla ja virkkaajalla on aivan varmasti jämälankanyssäköitä jossain kaapissa tai laatikossa. Sorminuket ovat hauskoja ja helppoja tehdä. Eikä aikaakaan kulu montaa tuntia, vaan nämä valmistuvat nopeasti. Sorminukeista voi tehdä vaikka koko eläintarhan.

Nämä nuket eivät ole itseni tekemiä, vaan lapset bongasivat ne päiväkodin joulumyyjäisistä.


Minusta tuo pikkurillin Pai oli hellyyttävä. :) Eläimillä oli tietysti myös asiaan kuuluvat hännät.


Ajattelin tehdä näitä pikkuhiljaa lisää, niin saavat lapset kasvatettua laumaansa.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukuun ensimmäinen

Tästä alkaa Mötömaan joulunodotus. Päätin toteuttaa tänä vuonna täällä ja Mötömaan facebook-sivuilla joulukalenteri-tyyppisen postaussarjan. Ihan joka päivä ei välttämättä uutta luukkua tule, mutta siihen pyritään. :) Mukana voi olla itse tekemää, lasten kanssa tehtyä, kavereiden juttuja, joululahjavinkkejä, tuunausjuttuja ja ihan kaikenlaista. Osa on myös myytävänä, varsinkin heti tässä alkukuusta, jotta kerkeää vielä postittamaan saajalleen.



Ekassa luukussa on vaihtoehto perinteisille tonttulakeille. Monella kangaskaupalla on valikoimissaan ihania jouluvärisiä ja -kuosisia trikookankaita. Surautin kankaista iloiset tonttulakit, joissa on alareunassa resori antamaan säätövaraa. Lakit ovat käyttöiältään siis pitkiä ja pysyy päässä vauhdikkaammassakin tonttuilussa. Pienempi koko on  sopiva n. 1-5 -vuotiaille, isompi koko 6-vuotiaasta eteenpäin. Isompi koko mahtuu jopa minun 57cm:n päähäni. :) Lakin hinta on 11€ sisältäen postituskulut. Jos haluat ostaa tällaisen tai kysellä lisätietoja, laita sähköpostia osoitteeseen: ceraci@gmail.com .

Ja sitten vaihtoehdot:

1.  Pallura, pieni koko, hopeisella tai kultaisella kulkusella


2. Pikkuhiutale, pieni koko, hopeisella tai kultaisella kulkusella


3. Jääkukka, pieni koko, hopeisella tai kultaisella kulkusella


4. Raita, pieni koko


5. Luminen metsä, pieni koko


6. Pallura, iso koko


7. Jääkukka, iso koko


8. Raita, iso koko



Joitain kuoseja on vielä kankaanakin jäljellä, joten kannattaa kysäistä, jos ei kokoa löydy mieleisessä kuosissa. Myös pienempiä tai isompia on mahdollista tehdä.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Heijastavat päänupit

Kaupassa sattui tarjouskorista osumaan silmään Novitan heijastus -lanka. Värejä tuumailtiin hetki ja lapset saivat päättää itse mieluisensa. Poika valitsi valkoisen, harmaan ja mustan ja halusi niistä raidallisen pipon. Tyttö valkkasi *yllätys yllätys* pinkin. Ja pipon päälle pitää tulla tupsu.

Nämä oli nopea neuloa. Paksua lankaa seiskan puikoilla (muistaakseni, nämä kun on olleet jo pari viikkoa valmiina). Vieläkin isommilla puikoilla olisi voinut neuloa. Käsialani on tiukka, joten näistä tuli melko tiiviitä. Vauhti oli ilta/pipo ja siihen sitten vielä vähän aikaa tupsujen tekoa ja langanpäiden päättelyä päälle.


Heijastinlanka kulkee langassa mukana ja salamalla kuvattuna erottuu kivasti langan joukosta.


Huom! Tästä langasta tehdyt asusteet eivät korvaa oikeita heijastimia, vaan ovat mukava lisä ulkovaatetukseen. Ei se ainakaan näkyvyyttä huononna. ;)


keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Uusi harrastus

Selätetäämpä tämä blogihiljaisuus. Kyllä täällä on tehty, mutta ei vaan ole päässyt blogiin asti. Asiaa on hankaloittanut se, että minulla ei vieläkään ole omaa tietokonetta käytössäni. Vanha meni rikki jo varmaan vuosi sitten ja uutta en ole vieläkään saanut hankittua. Kuvankäsittelyt ja kirjoittamiset tuntuu kovin vaikealta vieraalla koneella.

Asiaan. Olen joskus päättänyt, että kerran vuoteen opettelen uuden käsityötaidon. Vielä on opeteltavaa riittänyt vaikka päätös on melko hyvin pitänyt. Aloitin ihan virkkauksesta ja neulomisesta silloin esikoisen syntymän aikaan ja nyt on päästy jo ompelun, pajutöiden ja monen muun kautta nypläykseen. Nämä vanhat perinnekäsityötekniikat ovat kovin mielenkiintoisia.

Syksyllä alkoi taas työväenopiston kurssi tässä omalla kylällä. Monena vuotena on mieleni tehnyt jo lähteä kokeilemaan sitä, mutta nyt vasta sain järjestymään sille aikaa. Muutaman kerran on joutunut kyllä senkin jättämään välistä, kun tuntuu että elämä on välillä niin kiireistä. Tiistai-iltaisin koululla kokoontuu naisia nypläämään parin tunnin ajaksi. Olen päässyt jo alkuun ja saanut pari pientä työtä ihan valmiiksi asti. Kokolyönti, puolilyönti ja liinalyönti ovat tulleet tutuiksi.

Ensimmäinen harjoitus oli neljän parin utti. Ei se kaunis ole, mutta näyttää kumminkin pitsiltä. :D


Toinen työ oli sydän. Tämä tehtiin puolilyönneillä ja tästä tuli mielestäni oikein kaunis. Ystäväni jo sanoi haluavansa samanlaisen. :D


Joulun lähestyessä tein liinalyönneillä pikkuisen tontun. Tästä tulee ehkä joulukortti, kunhan vaan kerkeän jatkojalostamaan sen.


Nyt on työnalla hiutale. Tähän tulee manteleita ja silmuja. Silmujen tekotavan jo unohdin, joten pitää ensi kerralla kysyä opettajalta uudestaan se ja kirjoittaa ylös. :D


Kyllä on pientä nyhertämistä, mutta minulla sielu lepää. Tykkään tehdä juuri tälläistä reutoutuakseni. Tarvitsisin taas vain pari tuntia lisää vuorokauteen, että saisin tehdä kaikkea sitä mitä mieli tekisi.

tiistai 11. elokuuta 2015

Kesäkassi eskarilaiselle

Kävimme eilen uuden eskarilaisen 6-vuotissynttäreillä. Varsinainen lahja oli paketillinen toivottuja pikkulegoja, mutta "kääreeksi" ompelin kesäisen kassin vaikka eskariin vietäville ja tuotaville tavaroille. Omasta kokemuksesta on käynyt selväksi, että melkein joka aamu päiväkodille mentäessä pitää olla mukana kassi ulkohousuja, sadevaatteita, kumppareita ja mitä ties varusteita varten. Ja aika usein (varsinkin perjantaisin) tuntuu olevan takaisintuomisina taideteoksia ja kätten tuotoksia. Sujautan yleensä aina omaan taskuuni tai päikkärirepun sivutaskuun ylimääräisen kassin, niin sujuu tavaroitten kuskaaminen vaivattomammin.


Kangas on aurinkovärjäystekniikalla värjättyä lakanakangasta ja yläreunaan on molemmin puolin ommeltu pitsinauhaa.

Nyt kun se kesä vihdoin tuli on mukava käyttää kirkkaita ja pirteitä värejä. Itselle pitäisi tehdä uudelle kännykälle pussi, mutta kangasvalinta tuottaa ongelmia. Tuntuu, että kaikki valmiiksi kotona olevat kankaat ovat liian tummia tai tylsiä. Nyt pitää saada keltaista, oranssia, limenvihreää ja pinkkiä. (Taidan olla kipeä, kun näin sanoin...)

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Lahjasetti pikkuprinsessalle

Lapsille syntyi keväällä pikkuruinen serkkutyttö ja prinsessa kastettiin tässä jokin aika sitten. Lahjaksi tein kesäsetin pikkuprinsessalle koossa 62cm. Kankaat Majapuun avoimista ovista. Ihanan pehmeää haikaratrikoota. Resorit omasta (loppumattomasta) jemmasta.


Alkuperäiset kaavat ovat jostain Ottobrestä, hiukan olen itse muokkaillut sopivaksi. Mekon kaavaa saisi mielestäni vielä kaventaa enemmän.

Pakettiin pääsi mukaan vielä vaaleanpunainen onnittelukortti.


Tuulensuoja retkikeittimelle

Näpertelyä se tämäkin. Ompelukoneella ei ole ihan hirveästi kerinnyt istumaan, joten nyt näytille tämä ensi viikolla käyttöön päätyvä hyödyke.

Alumiinivuoista ja jesarista taiteiltu kokonaisuus. Tuulisuoja retkikeittimelle.


Loppuviikosta olen lähdössä ystäväni kanssa vaellukselle. Ostin taannoin uuden kevyemmän retkikeittimen perinteisen trangian tilalle ja se kaipaa kyllä tuulisuojaa ympärilleen, varsinkin kun suunnitelmissa on kulkea avoimessa tunturimaastossa.

Netistä löysin tsi-ohjeen tuulisuojalle ja sitä hyödyntämällä väsäsin meille sellaisen. Käyttökokemusta ei vielä ole, mutta huomenna testataan pihamaalla tämän soveltuvuutta.


Tarvikkeina siis kolme alumiinista foliovuokaa ja ilmastointiteippiä. Hommaan tarvittiin myös huonot sakset (vuokien leikkaamiseen) ja hyvät sakset (teipin leikkaamiseen). Aikaa valmistukseen kului n. 20 minuuttia.


Painoa koko komeudelle kertyi 93g ja se pakkautuu mukavan litteästi vaikka rinkan selkämystä vasten.

Muoks. 15.7.2015 Tuulisuoja pääsi testiin kotipihalla. Allaolevassa kattilassa porisi potut ja kantena toimivassa paistinpannussa oli makkarat samalla esilämmityksessä. Vaikka pihalla on tuulinen ilma, ei liekki päässyt lepattamaan ja tulen sai hyvin sytytettyä tulitikulla (tuuli puhalsi sammuksiin ainoastaan yhden tikun :D). Suojan rakenne ei ole erityisen tukevan oloinen, mutta eiköhän se viikon verran käyttöä kestä.


tiistai 2. kesäkuuta 2015

Jo joutui armas aika...

Suvi vaan ei ole vielä ihan niin päällä, kuin olisin toivonut. Kylmästä keväästä huolimatta sain koulutyöni valmiiksi ja viikonloppuna juhlittiin valmistumista. Ajatuksena oli ommella itselle mekko varta vasten, mutta laiskuus ja ajanpuute voitti. Päätin käyttää kevättalvella hautajaisiin ommeltua mekkoa ja tuunasin sitä laittamalla helmaan valkoisen pitsiliinan. Valkoinen neulebolero ja mammalta perinnöksi saatu nahkainen pikkukäsilaukku loivat mukavan kokonaisuuden, enkä tuntenut oloani liian mustaksi. Pikemminkin kokonaisuus oli minun näköiseni.


Iso kato kävi opiskelujen aikana ryhmässämme. Samaan aikaan alottaneista yhdestätoista ihmisestä meistä valmistui nyt vain kaksi. Ja yhteensä vaatetuksen puolelta valmistui viisi. Ei siis iso joukko, mutta sitäkin taidokkaampi. ;) Samaisessa salissa valmistui kuitenkin toistasataa nuorta ja vähän vanhempaa opiskelijaa eri linjoilta logistiikasta lähihoitajaan.

Koulu oli siis tässä. Nyt tämä valmis artesaani sitten pohtii, että mitä seuraavaksi. Oma yritystoiminta on tähtäimessä. Kesän aikana teen satunnaisia tilaustöitä ja syksyllä tehdään sitten suuremmat päätökset. Nyt olen ajatellut ottaa rennosti ja nauttia kesästä. Blogissakin ehkä alkaa näkyä enemmän tuotoksia, kun ei ole enää koulu haittaamassa muuta tekemistä.


maanantai 4. toukokuuta 2015

Opparipoppari

Viimeinen rutistus on melkein valmis. Tänään on se päivä, johon on valmistauduttu kuumeisesti ainakin viimeisen viiden viikon ajan. Opinnäytetyö lähtee minun käsistäni maailmalle. Tai ainakin parille opettajalle ja opponentille.

Tuotteet sain viime viikon alkupuolella valmiiksi ja vappu olikin armotonta kirjallisen työn tekemistä. Ei siinä paljoa vappua kerennyt juhlia, mitä nyt muutaman ilmapallon puhalsi ja parit munkit maisteli. Sekä minä, että asiakas olimme tyytyväisiä työn lopputulokseen. Tästä on hyvä lähteä tekemään seuraavaksi myös itselle vastaavaa settiä ensi kesän vaellusta varten.

Työssäni tein vaellushousut asiakkaan toiveiden mukaisesti. Suurimpana jujuna oli, että housuista jätettiin nappi ja vetoketju kokonaan pois, jotteivat ne ole häiritsemässä rinkan lantiovyön alla. Housuista tehtiin napakasti ylhäällä pysyvät resori+kuminauha -yhdistelmän avulla. Käyttökokemusta ei ole vielä tullut, mutta eiköhän sitäkin muutaman viikon sisään saada.



 
Housujen materiaalit ovat www.shelby.fi -verkkokaupasta, josta löytää juuri retkeilyyn liittyviä materiaaleja ja tavaroita. Khakin värinen kangas on QuickDry Lightia ja musta elastaania sisältävää QuickDry Stretchiä. Pieni jousto takapuolessa ja polvissa antaa liikkumavaraa ja mahdollistaa hyvän istuvuuden.
 

Housujen kaveriksi tein neulekoneella villapaidan. Koulussa oli puolitoista vuotta sitten neulekonekurssi ja sain kärpäsen pureman siellä. Minulla on mammani vanha neulekone ja aion kesän aikana sen kasata ja katsoa, että saisiko sillä tehtyä jotain. Kyllä on koneella neulominen melkoisen nopeaa, varsinkin kun vertaa minun hiiiidasta käsin neulomista.




Langan ostin Piikkopirrasta Turusta. Lanka on koneneulontaan tarkoitettua merinovillasekoitelankaa. Paidasta tuli ihanan pehmoinen ja asiakas tykkäsi erityisesti retrohenkisestä väristä. :)



Tässä on siis se masiina, jolla tein villapaidan. Tilaahan tuo kotoa vie, pitää jostain raivata jokin nurkka tyhjäksi. ;)

Viikon päästä on seminaari. Sen jälkeen onkin sitten tämä koulu ohi. :)

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Arvontaa facebookissa

Kurkatkaapa facebookin puolelle. Mötömaan facebook -sivuilla on käynnissä arvonta viidenkympin tykkääjän täyttymisen johdosta. :) Jos sinulla ei ole käytössä facebookia, niin pistä viestiä osoitteeseen ceraci@gmail.com, niin olet mukana kauppakassin ja suklaaherkun arvonnassa. :)


Teepparia isolle ja pienelle

Viisvee oli kaverinsa synttäreillä pääsiäisen aikaan. Kysyin, että mitä haluaa antaa lahjaksi, äidin tekemää vai kaupasta ostettua. Valkkasi hetkeäkään epäröimättä äidin tekemää. <3

Ensin tuli toiveeksi pipo, mutta kun ehdotin, että jos t-paita, niin sekin kelpasi. Sitten mietittiin kangasta. Viisveen toiveena oli motskarikangas, mutta sitä ei äidin varastoista löytynyt, niin tein vastaehdotuksen formulakankaasta ja se hyväkyttiin. Kaavana oli Ottobren Young designer ja koko 134. Samalla kun leikkasin kangasta kaverin paitaan kysäisin, että haluaako poju myös teepparin itselleen samasta kankaasta ja kyllä kelpasi. Sain tehdä  siis kahden kappaleen sarjan näitä paitoja. Pääntielle tuli vain eri väriset resorit, jotta erottavat toisistaan, jos sattuu paita olemaan samaan aikaan päikkärissä.



Itselleni tein teepparin jo kauemman aikaa sitten. Tämä ompelus oli sarjassa epäonnistunut kokeilu. Paidasta piti alunperin tulla mekko. Siitä ei tullutkaan kiva, joten saksin helman pois ja tein yläosasta t-paidan. Helmaosa odottelee jatkojalostusta arkistoissa. Kankaana Majapuun Camee.


tiistai 24. maaliskuuta 2015

Vauvakutsuilua

Järjestimme yllärinä rakkaalle ystävälleni vauvakutsut. Ja tietenkin halusin ommella jotain lahjaksi.

En ole koskaan kokeillut vielä bodyn ompelua, joten eräänä kauniina päivänä päätin, että nyt on hyvä hetki. Eikä se nyt oikeasti sen vaikeampaa ollut kuin minkään muunkaan vaatten ompelu, vaikka olin sitä etukäteen kammoksunut. Kankaana PaaPiin harmaata raksua ja reunan kanttaukset ruskealla resorikaitaleella. Nepit on normaalineppejä pienempiä, Karnaluksista hankittuja. Vauvan sukupuolta ei ole tiedossa, joten pyrin mahdollisimman unisex-tyyliseen ratkaisuun värien valinnassa.


Kaava on Ottobrestä joku kietaisubody, mutta en enää muista mistä lehdestä. Koko 62cm.

Housujen kaveriksi tein ruskeasta velourista pöksyt omalla kaavalla (jota ei ole vielä kenellekään kokeiltu, odotan siis kokeilukappaleen syntymistä :D). Housujen koko n. 68cm.


Lisäksi surautin nipun liivinsuojia omien lasten vaippaompeluksista jäljelle jääneistä tilkuista ja kankaista. Ulkopintaan tuli pulia ja imumateriaaliksi kaksi kerrosta bambufleeceä. Osassa kaksi kerrosta on koko alalla, osassa toinen kerros on pienempi ympyrä keskellä, jolloin suojasta tulee littanampi reunoilta ja näinollen huomaamattomampi.



Lisäksi tein vaippakakun pikkuisista vaipoista. Vaippakakku oli koko porukalta. Sisällä on tornia pystyssä pitämässä tuttipullo.



Tällaisia juhlia ja lahjoja on niin kiva tehdä. Nyt vain odottelemaan vauvelin syntymää, niin pääsee lisää tehtailemaan pikkuruisia lahjoja.

Lopuksi vielä muutama fiiliskuva kutsuilta. :)




Projekti päiväkodin roolivaatteet

Tammikuun loppupuolella alkanut projekti saatiin päätökseen viime viikolla, kun oli näytön esittelytilaisuus. Työparinani oli luokkakaverini ja kahdestaan suunnittelimme ja toteutimme yhteensä 23 asua (joista osa oli viiden sarjoja) lasteni päiväkotiin. Päiväkoti on melko uusi ja lapsilla siellä ei ole paljoa vielä roolivaatteita käytettävinään, joten ilmeiseti tämä projekti tuli tarpeeseen.

Päikkäriltä saimme ehdotuksia erilaisista asuista ja ehdotetusta listasta päätimme valita melkein kaikki, jotta saisimme varastoa kasvatettua mahdollisimman paljon. Päiväkodin vanhempainkerho kustansi ostetut materiaalit, osan kaivoimme omista varastoistamme, osa vanhan päiväkodin varastoista ja osa tuli lahjoituksena (mm. koulultamme ja Majapuulta). Osa materiaalista on myös kierrätettyä. Työn päätimme tehdä hyväntekeväisyytenä lapsille.

Me, opettajamme, arvioijamme ja päiväkodin ihmiset olivat kaikki tyytyväisiä lopputulokseen. Tämä projekti oli ihan huippu ja mukavan erilainen tehdä normaaleihin koulutöihimme verratuna. Iloisia värejä ja hauskoja asuja. :) Joten tämän projektin haluan esitellä teille lukijoillekin. Klikkaamalla saat kuvia suuremmiksi. Huomaathan, että mallinuket ovat lapsikokoa (n. 1-6 -vuotiaita).

Siivet esiteltiinkin jo edellisessä postauksessa. Siipiin saa pujotettua kädet sisälle ja niillä pääsee (testatusti) liitelemään kovaa vauhtia. ;) Elävää pintaa siiville tuotiin lepattavilla eri värisillä sulilla. Näitä siipiä tehtiin viisi kappaletta.


Nukkumattia vilauttelin facebookin puolella. Nukkumatille tehtiin viitta satiinista, päähän huovutettu hattu ja vielä unihiekkapussi, johon aplikoitiin toiselle puolelle kuunsirppi ja toiselle puolelle tähtiä.


Viitan selässä on myös aplikoituna taivaankappaleita.


Hattu huovutettiin levyksi ja leikattiin siitä palanen suippolakkiin. Neulahuovutin myös hattuun kuunsirpin tuomaan väriä ja ilmettä.


Kolme pukkia ja peikko oli myös toivelistalla. Pukeille ommeltiin teddykankaasta viitat ja hatut eri kokoisine sarvineen.


Peikon puku on pään yli pujotettava ja solmitaan naruilla kyljistä kiinni. Takana on villalangassta letitetty peikkohäntä. Kangas on säkkikankaan näköistä, mutta todellisuudessa paljon pehmeämpää. Se on ollut edellisessä elämässä pöytäliinana, johon on tullut steariinia. Läntit peitettiin tilkkupaikoilla.


Prinssi ja prinsessa saivat kultaisesta verhosta viitat itselleen. Reunaan ommeltiin kultaiset paljettinauhat. Prinsessalla on tietenkin pinkki tyllihame. ;)


Kuninkaalliset saivat myös kruununsa. Kangas on kovetettu tukikankailla tarpeeksi jämäköiksi. Takana on säätömahdollisuus tarranauhalla, jotta sopii monen kokoiseen päähän. Kruunut jätettiin koristelematta. Ajattelimme, että halutessaan ne voisi päiväkodissa lasten kanssa koristella kangastusseilla tai muillla keinoin lasten näköiseksi. Lisäksi piti muistaa pestävyys ja turvallisuus, kun lapsille tehdään. Pieniä, vaikeasti pestäviä ja helposti irtoavia helmiä emme laittaneet kruunuihin.


Siiliviitasta tehtiin helposti pään yli pujoitettava vyötärölle ulottuva viitta. Muodoltaan se on täysin pyöreä ja pääntie on keskellä. Alunperin oli tarkoitus, että tehdään siilin piikeistä hiukan pulleita, vanulla täytettyjä piikkejä, mutta viitalle olis tullut liikaa painoa ja olisi tuntunut epämiellyttävän kuristavalta kaulasta. Siiliviittoja on viisi kappaletta.


Piikit ommeltiin fleecesuikaleista, joten viitta pysyy mukavasti tasapainossa harteilla.


Nämä viitat kulkivat meidän puheessamme vihreinä viittoina. Niiden on tarkoitus olla monikäyttöisiä esim. sammakoille, kuusille ja kaikelle muulle vihreälle. Näitäkin on siis viiden kappaleen sarja.


Muodoltaan myös nämä ovat pyöreitä, joissä pääntie keskellä. Pääntielle on ommeltu resori. Materiaalina on vanhoja valkoisia lakanoita.


Työparini värjäsi aurinkovärjäystekniikalla lakanat kauniin värikkäiksi. Värierot viittojen kesken johtuvat eri värjäyskerroista. Toisella kerralla oli hiukan tummempaa värjäyslientä ja toisella vaaleampaa. Näin viitoista saatiin myös monikäyttöisempiä ja elävämpiä.


Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä tulee toukkaviitta. Myös tuhatjalkaiseksi kutsuttu (vaikka jalkoja onkin yhteensä vain kolmekymmentä). Pitkän mallinen viitta, jossa on viisi pääntietä. Reunalla roikkuu fleecestä tehdyt jalat. Omasta mielestäni tämä oli ideana aivan mahtava ja se piti tietenkin toteuttaa.


Viitasta tehtiin kaksipuoleinen. Toinen puoli vihreä, toinen keltainen. Näin saadaan vaihtelua ja valinnan mahdollisuus toukkaleikkeihin. Pääntiet on huoliteltu vinonauhalla.


Asut on tehty niin, että myös päiväkodin aikuisetkin pystyy niitä tarvittaessa käyttämään. Aikuisen pää mahtuu päänteistä ja viitan narut riittävät aikuisellekin

Tässä siis projektimme kokoneisuudessaan. Työtunteja kului suunnitteluun ja valmistukseen yhteensä 134h. Näytöön laskimme lisäksi tunteja valokuvauksesta, portfolion kokoamisesta ja näytön valmistelusta. Muuta en pysty enää tästä sanomaan, kuin että tämä oli ihan huippuprojekti!